Teimme sunnuntaina purjehdusretken Seiliin, jossa vierailin nyt ensimmäistä kertaa. Saarella on mielenkiintoinen ja dramaattinen historia, ja saimme myös omaan reissuumme vaaran tuntua, kun heti vanhaan puukirkkoon astuttuamme koululainen kiskaisi kirkonpenkeistä suuren tikun kämmeneensä ja siitähän riemu repesi.
Pelottavan ja karun kirkon ja spitaalisten hautausmaan lisäksi saarella on entisen mielisairaalan päärakennukseen avattu ravintola Seili, kioski ja majoitustoimintaa. Olisimme halunneet myös opastetulle historiakierrokselle, mutta tällä kertaa se jäi välistä tikkuhässäkän takia. Matka Seiliin onnistuu kätevästi yhteysaluksella tai omalla veneellä, sillä saarella on kolme vierasvenesatamaa.
Pikku taaperomme oli ensimmäistä kertaa purjehtimassa, jos ei satamakäyntejä lasketa. Hän viihtyi hienosti muutaman tunnin matkan, sillä merellä on paljon nähtävää ja veneessä runsaasti hiplattavaa, kuten köysiä. Keinuvassa veneessä uni tuli helposti ja poika nukkuikin puolet matkoista molempiin suuntiin. Jäimme kuitenkin miettimään, miten pidempi matka onnistuisi, koska ruokailu olisi haastavaa ja voin vain kuvitella anopin ilmeen kun kanamunat, kurkut ja lihapullat lentelevät ympäri venettä. Isompi poikamme onkin jo kokenut purjehtija ja tuleva ruisrock-viikonloppukin menee merillä.
Jos määränpää edessä häämöttää
Siel' saari on tuomittujen
Jos Seiliin ken joutuu, hän Seiliin myös jää
kuolemaan heikot soudetaan
Halki synkän veen
vene hiljalleen
lipuu saareen syrjäiseen
(Jenni Vartiainen)
Kommentit
Lähetä kommentti