4.11.2016

"Älä revi mun paitaa" ..ja muita kertomuksia synnytyksestä

Miten isä voi auttaa synnytyksessä? 

Voiko siihen varautua etukäteen? 

Miten synnytys etenee?  



Tätä ja tuhatta muuta kysymystä miettii varmaan jokainen tuleva isä. Tässä hieman omia kokemuksiani, vaikka edeltäviin kysymyksiin niistä tuskin löytyy vastauksia. Kahdessa synnytyksessä mukana olleena en koe olevani kovinkaan paljon viisaampi. Meillä kun molemmat synnytykset ovat olleet täysin erilaisia. Olennaista on, että molemmat synnytykset on koettu Turun Tyksissä, sillä osa vinkeistä liittyy nimenomaan Tyksissä synnyttämiseen. Toinen huomionarvoinen seikka on, että meidän molemmat synnytykset ovat olleet helpoimmasta päästä (kyllä, myös vaimoni on tätä mieltä ja tämä on sanottu hänen luvallaan), joten myös tämä postaus on kirjoitettu siitä näkökulmasta ja huumoria unohtamatta.

Esikoinen syntyi päivälleen laskettuna aikana ja kun tajuttiin synnytyksen olevan käynnissä, oli se jo melkein ohi. Nuorempi taas antoi odottaa itseään, ja viimeiset viikot, päivät ja tunnit mateli ja joka aamu heräsi pettyneenä uuteen työpäivään. "Ei se syntynyt tänäkään yönä". Lopulta synnytys käynnistettiin ja siitäkin meni vielä vuorokausi ennen kuin saatiin pienen pieni F syliimme. 


Isän näkökulmasta ensimmäisestä synnytyksestä jäi parannettavaa seuraavaan kertaan erityisesti vaatetuksen osalta. Kyllä, luit oikein, siinäkin voi kämmätä. 
Olimme lähdössä eräisiin juhliin, kun päätimme vaimon outojen tuntemusten takia poiketa sairaalassa. Perillä selvisi, että synnytys olikin jo hyvässä vauhdissa ja epäuskoinen vaimoni kyseli vielä lupaa käväistä juhlissa, sillä olotila oli hyvä ja juhlapaikka melko lähellä. Lupaa ei herunut ja parissa tunnissa vauva olikin jo maailmassa. Itse synnytys oli tietysti äidille rankka kokemus, vaikka meidän kohdalla se onneksi etenikin nopeasti ja supistukset olivat loppuun asti kivuttomia. Isän tehtävänä oli lähinnä seistä vieressä ja pyyhkiä hikeä (molempien) otsalta. Kipujen yltyessä vaimo otti vähän tiukempaa otetta hihastani ja siinä sitten sekavissa mielentiloissa annoin tiukan palautteen: "Älä v**tu revi mun paitaa, se venyy!" Ymmärrettävästi vaimo ei juuri ollut paidastani kiinnostunut ja olenkin saanut kuulla tästä jo 6,5 vuotta. Siispä toisella kerralla sekä vaimo, että minä kannettiin mukanamme raksavaatteita minua varten, jos vaikka synnytys pääsisi taas yllättämään. 
Vinkki 1: Varaudu mukavaan asuun, jonka venyminen tai jopa repeytyminen ei haittaa. Kesällä esimerkiksi hihaton paita sopii tähän tarkoitukseen loistavasti. Lisäksi paidan tulisi olla löysä, jotta voit ottaa pienen nyytin syliisi paidan sisään.

Kesäkuussa koitti uusi mahdollisuus, kun toinen poikamme syntyi. Lähdin vielä töihin, kun vaimo lähti synnärille käynnistykseen ja kädet hiessä odottelin soittoa. Jo aamupäivällä lähdinkin hänen tuekseen sairaalaan. Lounasaikaan sain henkilökunnalta vinkin mennä kanttiiniin tai lähimmälle Heselle syömään. Oma vinkkini nälkäisille tuleville isille on kuitenkin toisenlainen. 
Vinkki 2: Hämeenkadulla on runsaasti ravintolatarjontaa ja erityisesti lounasaikaan ruoan saa pöytään nopeasti, joten Heseen ei tarvitse tyytyä. Seuraavat suosittelemani ravintolat on lueteltu etäisyyden mukaan, alkaen siltä jo mainitulta Heseltä: Sushigalleria Len's, intialainen Delhi Darbar, italialainen Trattoria Romana. Bonuksena pidemmän synnytyksen osuessa kohdalle Fabbes Cafe, joka sijaitsee pienen kävelymatkan päässä yliopiston toisella puolella. Tunnelmallisessa kahvilassa on tarjolla hyvän kahvin ja leivosten lisäksi aamiaista ja lounasta. 

Matkalla Fabbesista takaisin Tyksiin

Meillä toinen synnytys eteni rauhallisesti ja kerkesin välillä moikkaamaan vanhempaa poikaamme. Autolla liikkuessa pysäköinti on usein ongelmallista ja maksullista, joten seuraava vinkki koskeekin autollisia synnyttäjiä.  
Vinkki 3: Synnytysosastoa vastapäätä Vähähämeenkadun varrella on runsaasti ilmaisia parkkipaikkoja ilman aikarajoitusta.



Synnytyksen ajankohtaan voi harvemmin vaikuttaa, mutta varpajaiset voi kuitenkin suunnitella hyvin jo valmiiksi.  
Vinkki 4: Vietä varpajaiset kun äiti ja vauva ovat sairaalassa. Tällöin heidän ei tarvitse lähteä evakkoon, jos varpajaisia vietetään kotona. Lisäksi saat sitten viettää täysipainoisesti perheaikaa, kun he vihdoin kotiutuvat. Huom! Tähän vinkkiin liittyy olennaisesti myös siivous! Jos sairaalasta joutuu kotiutumaan sotkun keskelle, saa varmasti kuulla asiasta kauemmin kuin sen 6,5 vuotta mitä väärästä vaatetuksesta seurasi.. Suorista siis matonhapsut ja imuroi katto, jotta varmasti säästytään mielipahalta.

Tärkeimpänä vinkkinä voisin kuitenkin sanoa, että hengitä, pysy rauhallisena, pyyhi hikeä, kannusta ja osaa tarvittaessa olla myös hiljaa. 


Ps. Pahoittelut kuvien laadusta, kännykällä kuvattua kotialbumikamaa.

8 kommenttia:

  1. Tuli ihan nälkä lukiessa. Tee hei ravintola arvostelut noista Kupittaan safkapaikoista joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain sen suuntaista on pian tulossakin.

      Poista
  2. Onpa kivaa lukea näitä, ihan mahtavaa! Leivontapostauksia odottelen innolla. Terveiset Grenoblesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa että tykkäät. Kyllä niitä leivontapostauksiakin tulee piakkoin myös.

      Poista
  3. Mukavaa luettavaa. Pistäs marko enemmänki vinkkejä isän rooliin. Meillä vielä 7,5 viikkoa laskettuun ni kaikki vinkit on hyödyllisiä. T. "Karppikaveri" Pasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti jotain käytännön vinkkejä tulossa. ;)
      Tsemppiä tulevaan!

      Poista
  4. Alko ihan hirveästi kiinnostaa mitkä vaunut? :D esittely-postaus niistä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen postauksen vaunuista lähiaikoina 👍

      Poista